Aiheuttavatko häät, nuo onnen ja rakkauden juhlat, stressiä?

"Mitä järkeä stressata häistä?!" "Minä ainakin aion vaan ilolla suunnitella, enkä stressata yhtään!" Näinpä sitä ajattelin. Ja ajattelen kyllä edelleenkin. En tiedä mikä siinä on, että välillä kuitenkin pukkaa hikeä otsalle häiden suhteen. Hetken mietittyään sitten kuitenkin tajuaa, että eihän tässä ole mitään tolkkua. Olin ajatellut etukäteen, että ei häistä kannata yhtään stressiä ottaa, sehän on ilon ja onnen juhla, joten luulisi järjestetyidenkin olevan ainoastaan ratkiriemukasta! No niinhän ne tottakai yleensä ovatkin. Välillä kuitenkin ihmetyttää, että miten mahdottomasti sitä hommaa lopulta onkin. Pökköä pesään lisää vielä se, että olen super malttamaton, enkä millään haluaisi odottaa asioita, vaan haluaisin kaikkeen vahvistuksen mieluummin jo eilen. Tämä myös aiheuttaa sen, että toisinaan alan jälkikäteen vatvomaan, että oliko se lukkoon lyöty asia nyt sittenkään paras vaihtoehto – ihan järjetöntä, eikö? Tunnistaako kukaan muu itsessään tätä piirrettä? Ensin kiirehditään tekemään päätös ja sitten tuumaillaan, että kannattiko. En kyllä ole katunut mitään ratkaisua oikeasti ja kaikkeahan voi aina kuitenkin vielä vaihtaa, jos haluaisimme. Kirkkoahan päädyimmekin vaihtamaan ja siihen päätökseen olemme molemmat tyytyväisiä. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin melkein pakko olla liikkeellä hyvissä ajoin, joten ehkä siksikin on tuntunut, että hyvä tehdä ratkaisuja rivakasti.

Lisäksi taidan olla aika huono delegoimaan vastuuta. Itsekseni pyörittelen päässäni jos jonkin moisia juttuja tarjoiluista illan ohjelmaan ja bestmanien kravatti - ja kaasojen mekkoväreistä viinivaihtoehtoihin… Voisi ehkä useammin olla hyvä sanoa asiat ääneen, niin tietäisi sulhanenkin, mitä päässäni liikkuu ja osaisi ehdotella vaihtoehtoja.  Tosin minulla onneksi sattuu olemaan ihanan osallistuva ja kiinnostunut sulhanen kanssani häitämme järjestämässä. Jotenkin olen silti tainnut ottaa päävastuun automaattisesti itselleni, ihan vain siksi, että tykkään järjestää juhlia ja omia häitämme totta kai ennen kaikkea. Mutta kun yhtä aikaa kilpailuttaa kukkakauppoja, musiikkiesiintyjiä ja bussifirmoja, tuumailee koristeluideoita ja hankkii koristeita sekä vertailee häälomakohteita yms. niin vaikka se kivaa puuhaa onkin, putkahtaa mieleen välillä ajatus, että josko sittenkin voisin muistaa jakaa osan hommista muillekin, esim sulhaselle, joka varmasti tekisi hommia mielellään, jos vain pyytäisin. Onneksi hän on aina kuitenkin tukena ja saa kuumentuneen päänuppini jäähtymään, jos alan pyöritellä ihan mahdottomasti kaikkea mielessäni. Pääasiassa kylläkin intoilen juttuja hyvällä fiiliksellä. Täytyy varmaan pyytää kaasoja auttamaan esim. hääpäivän ohjelman ideoinnissa, koska siinä hommassa on varmasti hyvä olla useampi pää tuumailemassa ideoita. Kaikkea kun ei itse älyä välttämättä ottaa huomioon. :)

 

Mutta oikeasti on häiden järjestäminen minusta aivan ihanaa puuhaa ja nautin siitä kovasti (vaikka yllä olevasta voisi kuvitella jotain muuta :D) näitä hetkittäisiä purkauksia lukuun ottamatta. Olenpahan saanut paljon jo järjestettyä tässä vaiheessa ja minusta on kiva, että suurimmat asiat, kuten kirkko, juhlatila, kuljetukset, hääpuku ym. isot asiat ovat alta pois, niin sitten on energiaa ja aikaa tuumia niitä kivoja yksityiskohtia, kuten hääpäivän ohjelmaa ja koristeluita.

No mutta, summa summarum, häiden järjestämisessä on minusta paljon ihania puolia, mutta kannattaa osata jakaa vastuuta useammalle, kuin yhdelle ihmiselle, niin ei pääse stressi iskemään missään vaiheessa. On tosiaan nolona myönnettävä, että vaikka häihin on aikaa vielä 8 kuukautta, niin olen pari kertaa murehtinut pieniä asioita itsekseni, jotka olen tajunnut ihan turhiksi kerrottuani niistä miehelleni. Hänellä on ihailtavan rento asenne kaikkeen, pitäisi ottaa mallia! Nyt lupaan jatkossa skarpata ja delegoida, sekä muistaa mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Hääthän todellakin ovat ilonjuhla!´


Kukista tuolla aiemmin puheen ollen, laitoin tällä viikolla tarjouspyyntöjä muutamaan kukkakauppaan ja sainkin yhdestä oikein hyvän ja kohtuullisen kuuloisen tarjouksen. Sulhanen näytti vihreää valoa näille kukkaideoilleni, joten tämän tyyppisiä juttuja meille varmaankin on sitten tulossa. Pinterestistä löytyivät nämä - as usual. Harsokukkaa haluaisin kaasojen kimppuihin, bestmanien vieheisiin ja juhlatilan pöytäkukkiin. Harsokukka on tosi kaunis ja hempeä, sekä lisäksi edullinen vaihtoehto.

Morsiuskimpuksi haluaisin ehkä jotain tämän tyyppistä rönsyilevää, ainakin valkoisen ja vihreän yhdistelmää.

Sulhasen viehe voisi olla yhdistelmä samaa kukkaa ja samaa vihreää, kuin mitä minun kimpussani tullaan käyttämään.



Kaasojen kimput voisivat olla tämän kalaiset harsokukasta. Yksinkertaiset, mutta kauniit.

Bestmanien vieheet samalla tavalla harsokukasta.

Pöytiin meille tulee mintunvihreitä pulloja, joihin kukat olisi tällä tavalla tarkoitus laittaa. Sopivat mielestäni hyvin juhlatilamme lookiin.

Stressiaiheeseen vielä palatakseni, liityin Facebookissa ryhmään nimeltä "Häät 2016". Tosi hyvä ja idearikas ryhmä, josta saa paljon kivoja vinkkejä häiden järjestelyyn, mutta toisaalta siellä on myös tyyppejä, jotka panikoivat toisen toistaan kummallisemmista pikkuasioista häihin liittyen ja sitä palstaa lueskellessa huomaa, että eipä ne omat ajatukset ole ihan lapasesta lähteneet sittenkään. Mutta tosiaan, paljon sieltä löytyy myös oikeasti kivoja ideoita, joten jos joku tämän vuoden hääpari ei vielä ole tähän ryhmään liittynyt, niin vinkkinä että sellainen on olemassa.

Loppuun vielä huvittava kevennys feissarimokista. Hah! Toivottavasti tämä morsian ei ole ollut ihan tosissaan kommenttinsa kanssa. Sentään näin älyttömistä asioista ei tulisi mieleeni stressata.

;D

Huomenna alkavat kaksipäiväiset Mennään naimisiin-häämessut Helsingin Wanhassa Satamassa. Sinne suuntaa tämä leidi sulhasensa kanssa tuumimaan niitä seikkoja, jotka vielä ovat häiden osalta järjestämättä. :) Mukavaa viikonloppua!